”En ollut kovin kiinnostunut liikunnasta, enkä oikeastaan myöskään jaksanut paljoa mitään. En esimerkiksi saanut yhtään ’miesten’ punnerrusta tai leuanvetoa. Liikunta tuntui ylipäätänsä asialta, jossa en ole hyvä ja jota tehtiin vain itseään kiduttamalla laihduttamisen vuoksi.
Eniten halusin kasvattaa voimia ja kyetä tekemään asioita, joihin en ollut ennen pystynyt. Valmennuksen avulla saavutin kaikki tavoitteeni. Esimerkiksi leukoja menee tällä hetkellä viisi, niitä punnerruksia viisitoista, vatsalihakset ovat vahvistuneet huomattavasti. Kokonaisuudessa kuntoni sekä jaksamiseni ovat aivan toista luokkaa kuin ennen. On ollut hauska huomata, miten nyt kolmenkympin alussa olenkin paremmassa kunnossa kuin kahdenkympin alussa.
Ehkä tärkeintä minulle on ollut se, että löysin liikunnan ilon. Ajattelen nykyään, että liikunnalla on muutakin arvoa kuin ulkonäkö. Siitä on tullut olennainen hyvää mieltä tuottava osa arkeani.”
-Magdalena 32 v.